Linkkaamasi artikkeli näyttää kertovan pohdinnasta, joka perustuu kuukausittaisiin keskihintoihin. Niiden käyttäminen on vaarallista, kun pörssihinta määritellään tunneittain ja ne voi vaihdella paljon. Sekään ei oikein auta että lämmittää sähköllä vuorokauden ympäri, koska jos kuukaudessa on kylmä ja kallis jakso, sekä lämpimämpi ja halvempi jakso, kulutus keskittyy kalliimpaan jaksoon. Koska lämmitys vie kylmällä enenmmän sähköä. Eli keskimääräisen hinnan sijaan voi käydä niin että kuluttaa eniten kalleinta sähköä.
Olen samaa mieltä siitä että pitäisi ajatella halvan sähkön säästöä kun on kalliimpaa, eli ei pitäisi hermostua hintapiikeistä. Mutta silloinkin pitää seurata oman kulutuksen keskihintaa, eikä pörssin keskihintaa, koska ne usein on eri numero.
Pörssi on halvin, jos pystyy vaikuttamaan kulutukseensa. Jos on sähkölämmitys, sitä voi joutua käyttämään vaikka on kallista sähköä. Oma viimeisen vuoden hinta on ollu 6 c/kwh, osittain ainakin koska pystyn kaukolämmön takia vaikuttamaan milloin käytän sähköä. Vuosi tästä eteenpäin, futuureiden hinta on vähän yli 6c/kWh, johon jälleenmyyjä lisää oman katteensa. Sellasenaan hinta olisi suurempi, mut jos joutuu kuluttamaan paljon juurikin kylmällä säällä tai päiväsaikaan, tilanne voi kääntyä toisinpäin.
Prosessorin valmistamiseksi luotu Micronas on yhä olemassa. Wikipedian mukaan ensin se myytiin Sveitsiin ja sitten Japaniin. Se on nykyään TDK-Micronas. Suomen toiminnot myytiin yrityksen johdolle ja siitä tuli Micro Analog Systems Oy, joka myös voi yhä olla olemassa, ainakin vielä vuonna 2022 ne teki ihan voittoakin, kolmella työntekijällään.
Huijariajattelu usein sisäistetään jo lapsena, kertoo psykologi.
>Tietynlaiset ympäristötekijät voivat altistaa huijarisyndroomalle, kertoo psykologi Nina Lyytinen. Huijarisyndrooma on kokoelma erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja, joissa ihminen kokee huijaavansa muita ihmisiä uskomaan, että on osaavampi ja pystyvämpi kuin todellisuudessa onkaan. Samalla hän kokee vääristyneesti olevansa osaamaton ja muita huonompi.
>[Psykologi Satu] Pihlajan mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että jopa 70 prosenttia ihmisistä kärsii huijarisyndroomaan liittyvistä ajatuksista jossakin elämänsä vaiheessa.
>Pihlaja uskoo huijarisyndrooman olevan yleisintä tieto- ja asiantuntijatyössä ja varsinkin sellaisissa tehtävissä, joissa onnistumista on vaikea mitata. Esimerkiksi kehittämis- ja tutkimusprojekteissa voi olla vaikea etukäteen tietää, millaiseen lopputulokseen on mahdollista päästä tai miten hyvin on ylipäätään mahdollista onnistua. Sama pätee myös auttamistyössä.
>”Kyllähän moni varmasti tunnistaa ajatuksen, että pitäisikö vielä hioa, mutta suurin osa meistä on oppinut rajan, jonka jälkeen lopputulos on riittävän hyvä. Huijarisyndroomasta kärsivä usein ajattelee, että vain täydellinen suoritus kelpaa, mikä on työelämässä tietenkin aivan katastrofaalinen ajatus.”
Joku määrä huijarisyndroomaa ei ole huono asia, pysyy ainakin varovaisempana. Enemmän pitäis olla huolissaan jos luulee hallitsevansa jonkun asian perusteetta. Mut, itsearviointi voi olla vaikeaa, varsinkin jos haluaa puolueettoman tuloksen.
Omalla kohdalla käytän puhelinmittaria, jos olen tehnyt jotain loppuun asti omia vaatimuksia tyydyttävällä tavalla ja kukaan ei soita siitä perään, se on mennyt riittävän hyvin ja omien vaatimuksien taso on ainakin riittävän korkealla. Tätä pystyy arvioimaan jos kyse on toistuvasta asiasta, eli sama tai samankaltainen asia tehdään monta kertaa. Itse asia voi olla mitä vaan, jonkun asian esittäminen, valmistaminen, huoltaminen, suunnittelu tai muuta. Kunhan se toistuu, niin että saa tarpeeksi tietoa prosessin todellisesta luonteesta, jolloin satunnaisuus, sattumalta onnistuneen/epäonnistuneen suorituksen voi jättää huomiotta.
Tässäkin on muutama potentiaalinen ongelma, mittarin käyttäminen vaatii palautteen. Jos kukaan ei koskaan soita perään, ehkä se ei niinkään johdu siitä että asia toimii, vaan siitä että niillä ei ole mun puhelinnumeroa. Joten, pitää muistaa pistokoemuotoisesti kysellä jos asia on kunnossa. Myös, omien vaatimusten taso voi olla tarpeettoman korkealla, joka aiheuttaa tarpeetonta työtä ja ajankulua, asiat varmaan silloin toimii, mut niihin menee liikaa resursseja. Jos kyse on toistuvasta asiasta, sen voi tehdä jatkuvasti pienenevällä vaatimustasolla, joka paljastaa sen rajan, milloin asia ei enää toimi halutulla tavalla.
Tähän jää vielä yksi ongelma, vaikka asia toistuu, jos se ei toistu riittävän tiheästi, ei oikein voi arvioida mikä määrä omaa vaatimustasoa pitäisi olla. Jos asia toistuu vaikka joitain kymmeniä kertoja vuodessa, se jättää yhä paljon tilaa satunnaisuudelle. Tarvittavan vaatimustason määrittäminen on silloin mahdotonta ja ainoa tapa pitää puhelin hiljaisena on tehdä asia niin hyvin kuin se on vain mahdollista. Se tarkoittaa sitä että asian kaikki aspektit pitäisi ymmärtää oikein, jotta ei jää tilaa väärinymmärrykselle. Josta syntyy ongelma, mistä tiedän, että tunnistan kaikki aspektit, jotka pitäisi ymmärtää. Myös, jos on kyse reaalimaailmassa olevasta asiasta, mitkä ulkopuoliset ilmiöt voi vaikuttaa asian hoitoon.
Jos onnistuu tekemään asiaansa useiden vuosien ajan, saatu kokemus paljastaa mikä on tarvittava vaatimustaso. Jotkut aspektit ei vaadi paljoa, toiset menee yllättävän syvälle teoriaankin. Asia, jonka tekeminen vaati aiemmin keskittymistä, menee nyt pohtiessa et pitäiskö jatkaa One Piecen katsomista, kun sitä on enää pari sataa jaksoa jäljellä.
Sähkönsiirtoyhteys palaa kaupalliseen toimintaan huomenna keskiviikkona, kertoo Fingrid.
>Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkökaapeli palaa kaupalliseen toimintaan huomenna keskiviikkona, kertoo Fingrid. Sähkökaapeli vioittui tammikuussa ja on ollut siitä lähtien pois käytöstä.
>Kaapelia on testattu alkuviikon aikana. Se otetaan käyttöön keskiviikkona, mutta Fingrid joutuu rajoittamaan sähkön vientikapasiteettia Viroon vielä lähipäivien aikana Etelä-Suomessa tehtävien rakennustöiden takia.
Virolaisen uutissivuston mukaan kaapelissa oli sisäinen oikosulku, joka oli seurausta joko kaapelin haastavasta asennuspaikasta tai asennuspaikan geologisista muutoksista. Paikan haasteiden takia myös kaapelin korjaus oli hankala.
Fingridin mukaan ne korvasi viottuneen osan uudella kaapelinpätkällä, joka piti tehdä osittan maalla ja osittain meressä. Meren osalta ne joutu tekemään korjauksen kuivatun merenpohjan päälle rakennetulla korjausalustalla.
Kaapeli hajos 26.1.2024, kun ne oli selvittäny tarkan vikapaikan 1.3.2024, ne anto korjausaikatauluksi 1.9.2024, ja näillä näkymin korjattu kaapeli on käytössä ainakin osittain 4.9.2024.
Westinghouse kertoo tiedotteessa olevansa ainoa VVER-voimaloihin polttoainetta toimittava länsimainen toimija. Muitakin reaktorimalleja on olemassa, mut wikisivua selaamalla vois arvata et VVER on yksi yleisimmistä Itä-euroopan reaktorityypeistä.
Polttoaine tehdään Ruotsissa ja sitä on viety tai sen viemisestä on sopimus ainakin Suomen, Bulgarian, Tsekin, Ukrainan ja Slovakian kanssa. Listaa ei näyttäny olevan, mut muutamassa Westinghousen VVER-tiedotteessa oli mainittu ainakin noi maat.
FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 2.9.2024 Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosreaktoriin on ladattu vuosihuollon yhteydessä elokuussa ensimmäinen erä yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric
>Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosreaktoriin on ladattu vuosihuollon yhteydessä elokuussa ensimmäinen erä yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn toimittamaa ydinpolttoainetta. Uuden polttoaineen lataaminen on merkittävä virstanpylväs, joka takaa luotettavan länsimaisen vaihtoehdon polttoainetoimituksiin Loviisan voimalaitokselle.
>Valtioneuvosto myönsi helmikuussa 2023 voimalaitokselle uuden käyttöluvan vuoden 2050 loppuun saakka. Sopimus Westinghousen kanssa ja varastossa oleva tuore polttoaine varmistavat Loviisan polttoainehuollon, kunnes polttoaineiden hankinta kilpailutetaan osana laitoksen käyttöiän jatkoa. Kilpailutuksen edellytyksenä on vaihtoehtoisten polttoainetoimittajien saatavuus.
Viimeksi oli juttua miten ne testasi Westinghousen inerttiä koe-elementtiä, nyt sit on ihan oikeaa polttoainetta. Toivotaan et polttoaine toimii odotetulla tavalla.
Erikoinen toi kilpailutus, jos Westinghouse on yksi tuottaja, ketä ne muut on? Vai onko Westinghouse se vaihtoehtoinen ja se kilpailee venäläisen toimittajan kanssa.
Kaupunki on yhä neuvottelemassa hallin ostamisesta, ne on sanonu et pakkolunastaminen tulee kysymykseen vain jos ostaminen ei toteudu. Vois olettaa et omistajilla ei ole juurikaan myyntihaluja, mut kaupungilla on yhä neuvotteluhaluja.
Jos kaupunki pakkolunastaa hallin oikeudettomasti, on aika varmaan et siitä tapellaan oikeudessa. Joten, on varmasti vaan ihan hyvä et prosessista ei löytyisi ongelmia. Yksi niistä ongelmista voisi olla se et kaupunki ei oikeasti yrittänyt ostaa hallia ennen pakkolunastusta, joskin tämä alkaa näytää enemmän siltä et ne ei oikeasti halua pakkolunastaa sitä.
Sähköjen katkeamisesta seuraa useita riskejä Helsinki-hallin rakenteille. Yksi vakava ympäristöuhka kuitenkin on HS:n tietojen mukaan vältetty.
e. Ylen mukaan hallin sähköt on yhä päällä. /e.
e2. HS:n mukaan sähköt meni poikki noin klo 18 /e2.
>Boikotissa olevasta Helsinki-hallista ovat katkeamassa sähköt maanantaina. Halliyhtiö ei kykene maksamaan laskujaan enää sen jälkeen, kun ulkoministeriö täsmensi kesäkuussa maksamiseen tarvittavan poikkeusluvan ehtoja.
>Jos Helsingin kaupungin sähköyhtiö Helen lakkaa toimittamasta sähköä halliin, pohjavesi uhkaa nousta tiloihin.
>Esimerkiksi harjoitteluhalli on pohjavesirajan alapuolella kallion sisällä. Sähköllä käyvät poistopumput pitävät pohjaveden pois harjoitteluhallista.
>HS:n tietojen mukaan vaurioitumisvaarassa ovat myös hissit sekä ravintolatilat. Jos vesi pääsisi varsinaisiin areenatiloihin, katsomoiden penkit uhkaisivat homehtua.
>Kylmälaitteissa on ollut ammoniakkia, joiden säiliöt voisivat vaurioitua sähköttä.
>STT:lle halliyhtiötä edustava Kai Paananen sanoi aiemmin, että jos hallissa olevat ammoniakkisäiliöt jäävät ilman sähköistä valvontaa, hallissa voisi pahimmassa tapauksessa tapahtua räjähdys.
>Säiliöitä huoltava yhtiö on HS:n tietojen mukaan perjantaina suostunut tyhjentämään ammoniakin hallitiloista ilmaiseksi.
Jännitys tiivistyy kuin kosteus Helsinki-hallin seiniin. Seiniin, jotka jäänee pystyyn kun ne saa räjähdysvaaran poistettua. Voinee olettaa et hallin omistajia ei niin kiinnosta missä tilassa halli on, joten sähköjen katkaiseminen ei varmaan painosta niitä tarpeeksi hallin myymiseen. Jos ne ei saa hallia pakkolunastettua, jonkin ajan kuluttua siinä on purkukelpoinen rakennus.
Jos kampanja ei toimi odotetusti, hallitus voisi antaa eduskunnalle tiedonannon yhdenvertaisuudesta, jne. ja konkretisoida sitä toimenpideohjelmalla. Se voisi olla hallituksen vuosittainen syysrituaali, jonka luomalla yhteenkuuluvuuden tunteella ne jaksaa taas vuoden yhdessä.
Vois olettaa et jo myönnetyihin tukiin koskeminen muodostais ongelman, kun rikoksista tulee muutenkin rangaistus sakon tai vankeuden muodossa. Mut tukia myönnettäessä, yrityksen aiemmat tuomiot vois varmaan olla peruste tuen hylkäämiselle.
HS:ssa Stora Enson heppu sanoo:
On selvää, että Stora Enso kantaa vastuunsa Suomussalmen jokihelmisimpukkatuhosta niin ympäristöllisesti kuin taloudellisesti, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Hans Sohlström.
Sohlström vastaa HS:n haastattelussa ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok) vaatimuksiin siitä, miten yhtiön ja metsäalan pitäisi reagoida tapahtumiin Hukkajoella.
Ja
Mykkänen ehdotti myös, että Stora Enso kompensoisi vahinkoa satsaamalla raakun suojeluun nyt myös muualla maassa.
Sohlström sanoo, että näin tehdään. Yhtiö tiedotti perjantaina päättäneensä osallistua Life Revives -nimiseen raakunsuojeluohjelmaan. Asiasta on sovittu Metsähallituksen kanssa.
”Raakunsuojeluohjelmaan osallistuminen ei korjaa jo tapahtunutta tuhoa, mutta se on vähintä, mitä me voimme tässä tapauksessa tehdä”, Sohlström sanoo.
Hän ei kommentoi toistaiseksi sitä, millä summalla ohjelmaan osallistutaan.
Ja
Sohlström ei toistaiseksi ota korvauksiin yksityiskohtaisesti kantaa.
Hän sanoo, että Stora Enso selvittää nyt ensinnäkin, mitä on tapahtunut, kartoittaa vahinkoja ja tekee kaikkensa vahinkojen minimoimiseksi.
”Me teemme yhteistyötä siellä parasta aikaa Metsähallituksen kanssa näiden vahinkojen minimoimiseksi. Ja poliisitutkinta on kesken ja korvausasiat selviävät tutkinnan valmistuttua”, hän sanoo.
Jonka vois olettaa tarkoittavan et Stora Enson asianajajat pyrkii rajoittamaan ja siirtämään vastuuta Storalta muille ja se vastuu, mitä ne ei saa siirretyä tai rajattua, Stora kantaa. Ja Stora antaa jonkun summan rahaa raakunsuojeluohjelmaan, mut vielä ei ole tiedossa onko se merkittävä summa vai nimellinen.
Yhtiö uskoo kannattavuuden paranemisen jatkuvan tänä vuonna.
>Suomalaisen puhelinvalmistajan HMD:n kannattavuus on parantunut, vaikka liikevaihto on supistunut tuntuvasti.
>Yhtiön liikevaihto väheni viime vuonna 33 prosenttia 844 miljoonaan euroon ja liiketulos oli 21 miljoonaa euroa voitollinen. Edellisenä vuonna liiketulos oli 77 miljoona euroa tappiollinen.
>Yhtiön keskeisiä markkina-alueita ovat Yhdysvallat, Eurooppa, Australia, Intia, Kenia ja Pakistan.
>Yhtiö on jo aloittanut yhteistyön leluyhtiö Mattelin kanssa Barbie-puhelimissa ja panimoyhtiö Heinekenin kanssa. Barbie-puhelin on tulossa lähiaikoina.
>HMD on valmistaa molemmille riisuttuja simpukkapuhelimia, joissa ei ole internetyhteyttä, mutta niiden tuotemerkit. Niillä voi pääasiassa vain soittaa ja lähettää tekstiviestejä, mikä edistää ihmisiä ”digipaastoa”.
>Viime vuonna HMD:n riisuttujen puhelimien myynti lähes kaksinkertaistui Euroopassa ja kasvoi nopeasti Yhdysvalloissa. Yhtiö ei kuitenkaan kerro myyntimääriä.
Oli täysi yllätys kuulla et niillä menee paremmin. Positiivinen yllätys, mut ihan puskista. HMD ei oikein pärjää älypuhelimissa isoja valmistajia vastaaan, mut jos digipaasto jää olemaan tai jopa leviää, HMD:n peruspuhelimet on omiaan sen tarpeen täyttämiseen. Ilmeisesti noi riisutut simpukat on niiden muita näppäinpuhelimia enemmän irti internetistä. Ainakin niiden normaaleista KaiOs-puhelimista voi löytää LTE-yhteydet, alkeellisen selaimen ja muita internettiä käyttäviä sovelluksia.
Elokuisena aamuna vuonna 2019 punainen Fiat ajoi päin kankaanpääläisen rivitalon seinää voimalla, joka herätti talon asukkaan soittamaan poliisit.
Myöhemmin auto ja sen kuski löytyi, tehtiin kotietsintä, jonka perusteella poliisi käynnisti huumetutkinnan. Asunnosta löytynyt kannabis jäi kuitenkin sivuosumaksi, kun jokin tyystin muu kiinnitti poliisin huomion.
Tästä tuli mieleen miten Oklahoman pommittaja jäi kiinni jo ennen kuin se oli tunnistettu pommittajaksi, koska sen autossa ei ollu rekkaria ja kun poliisi selvitti rekkariasiaa, paljastu et pommittajalla ei ollu lupaa sen mukana olleeseen aseeseen Oklahomassa. Kun heppu oli oikeudessa asejutustaan, FBI oli selvittäny et se on se ketä ne ettii.
Ero tietenkin on et Fiat-hepun sekoilu paljasti sen ennen kuin se ehti tehdä mitään isompaa. Mun teoria on et Suomessa poliisilla on enemmän oikeuksia selvittää kiinni saamansa sekoilleen hepun asioita kuin Yhdysvalloissa. Tässä tapauksessa Fiat-hepun laitteisiin tehtiin etsintä huumerikosepäilyn takia. Monessa Yhdysvaltojen osavaltiossa se jäis varmaan kokonaan tekemättä. Eikä olis mitenkään varmaan et jos Oklahoman heppu olis jääny samalla tavalla kiinni, mut ennen pommitusta, et paikalliset konstaapelit olis onnistunu keksimään et se valmistautuu siihen.
Helsinki-halli on velkaantunut rajusti ja sitä uhkaa konkurssi. Halliyhtiö on velkaa pelkästään Helsingin kaupungille yli satatuhatta euroa.
>Halliyhtiön maksukyvyttömyyteen on johtanut erikoinen tapahtumien kulku.
>Venäjän hyökättyä Ukrainaan kevättalvella 2022 EU asetti hallin venäläisomistajat pakotteiden alle.
>Viime joulukuusta kesäkuuhun EU:n pakotepaketti kuitenkin mahdollisti hallin vapaaehtoisen myymisen. Yksi sijoittajaryhmä pääsi HS:n tietojen mukaan vapaaehtoisissa kaupoissa viime hetkillä lähes ratkaisuun asti.
>Samaan aikaan kesäkuussa ulkoministeriö tarkensi HS:n tietojen mukaan kantaansa hallin laskujen maksuehdoissa. Se ilmoitti HS:n tietojen mukaan, ettei kolmas osapuoli ei enää voi maksaa laskuja.
>Hallin välttämättömiä laskuja olivat siihen saakka maksaneet niin sanotut kolmannet osapuolet. Ulkoministeriö oli myöntänyt poikkeuslupia hakemuksesta yleensä kunkin laskunipun maksamiseen.
>Halli ei itse suoriudu maksuista, koska suomalaispankit eivät pakotteiden takia käsittele yhtiön maksuliikennettä.
>Halliyhtiön niskassa on HS:n tietojen mukaan jo konkurssiuhkaisia maksukehotuksia. Velkojista mikä tahansa voisi siis hakea halliyhtiötä konkurssiin.
>Konkurssissa halli ja halliyhtiö lakkaisivat olemasta venäläisten pääomistajien Gennadi Timtšenkon ja Rotenbergien suvun omistuksessa.
Artikkelin mukaan tämmöistä konkurssia ei ole aiemmin tehty. Halliyhtiöllä on rahaa maksaa velkansa, mutta se ei voi maksaa niitä pakotteiden takia. Koska asia on uusi, jos konkurssi tulee, on mahdollista että se käsitellään korkeimpia oikeusasteita myöten, johon voi mennä yli vuosi.
Tamperelaisen professorin Pertti Järventaustan mukaan kuluttajat kantavat pörssisähkön hinnoittelusta liian ison riskin. Tätä riskiä pitäisi hänestä tasata yhtiöiden kanssa.
>Kuluttaja tietää vain päivän kerrallaan, mitä sähkö maksaa. Pörssisähkön seuraavan päivän tuntispot-hinnat julkaistaan edellisenä iltapäivänä.
>Nyt kuluttajalla on vähemmän tietoa tulevasta kuin sähköyhtiöillä. Asian ei kuitenkaan tarvitsisi olla näin, sanoo Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta.
>Sähkönmyyjät näkevät kuluttajaa pidemmältä ajalta, miten hinta kehittyy. Professorista tämän ennustetiedon olisi oltava myös asiakkaiden saatavilla.
>Seuraavan päivän pörssisähkön hinta muodostuu sähköpörssissä edellisenä päivänä annettujen tarjousten perusteella.
>Todelliset hinnat ovat siis myös myyjän tiedossa vain vuorokauden eteenpäin.
>– Sähkön myyjillä on kuitenkin erilaisia ennustejärjestelmiä muutamia päiviä tai viikon eteenpäin, jotka ottavat huomioon esimerkiksi sääennusteet ja niiden vaikutuksen sähkön kulutukseen ja sääriippuvaan tuotantoon.
>Professori haluaisi juuri tällaiset yhtiöiden ennusteet kansan näkyville.
>Esimerkiksi viime tammikuussa hinnat nousivat pilviin yhtenä päivänä, koska samaan aikaan useassa voimalaitoksessa oli vikoja.
>Järventaustan mukaan yhtiöiden tulisi kantaa vastuuta tästä. Asiakkaat saavat nyt korvauksia jakeluverkon pitkistä sähkökatkoista, ja heidän tulisi professorin mukaan saada hintaan hyvitystä myös voimalaitosten vikatilanteista. Tämä kannustaisi pitämään voimalat käynnissä.
Artikkelissa oli esimerkkinä Väreen ennustesivu, joka arvaa mitä pörssisähkön hinta voisi olla seuraavat 48h ja 14 vrk. Sen lisäksi on Forecan Sähkön hintapuntari, mut se näyttää käyttävän Fingridin tuulivoimaennustetta. Näistä Väreen 14 vrk ennuste menee merkittävästi pisimmälle. Jos sähköyhtiöiden pörssihintaennusteet on hyviä, ne vois laittaa niitä asiakkaiden näkyville. Mut toiminnan luonteen takia vois arvata et niissä on runsaasti vaihtelunvaraa.
Jos tuotannon vikatilanteista aletaan maksamaan korvauksia, ne samat korvaukset otetaan varmasti takaisin sähkön hinnassa. Pörssisähkö ei sovi kaikkien käyttöön. Jos ei pysty joustamaan omasta kulutuksestaan hinnan mukaan, voi hyvinkin olla et joku muu hinnoittelu on sopivampi. Pörssisähkön riskien siirtäminen pois kuluttajilta siirtää sen hintahyödyn kans pois kuluttajilta.
Kiinalaisviranomaisten mukaan Newnew Polar Bear -aluksen aiheuttama putkivaurio oli vahinko, joka johtui voimakkaasta myrskystä.
>Kiinan mukaan kaasuputkivauriot aiheutuivat kovasta myrskystä.
>South China Morning Postin tietojen mukaan Kiinan viranomaiset tekivät sisäisen tutkimuksen tapahtumista. SCMP:n mukaan Kiina on ilmoittanut tutkinnan tuloksista Suomen ja Viron hallituksille.
>Lehti on haastatellut Viron oikeuslaitoksen viestintäpäällikköä Kairi Küngasia. Hänen mukaansa Virolle ei ole toimitettu raporttia, eikä sitä voida ”missään tapauksessa käyttää todisteena Viron rikostutkinnassa”, koska Kiina ei ole kutsunut virolaisia rikostutkijoita suorittamaan tutkintatoimia.
>Suomen keskusrikospoliisin tiedottaja Anna Zareff kieltäytyi vahvistamasta SCMP:lle, onko KRP:lle toimitettu Kiinalaisten tutkintaraporttia tapauksesta. Sen sijaan KRP kertoo, että sillä on edelleen käynnissä oma tutkinta tapauksesta.
Kun ilmeisesti Suomen tai Viron viranomaiset ei ole päässeet tutkimaan laivaa tai kuulustelemaan sen miehistöä, ei kiinalaisella tutkimuksella ole juurikaan vaikutusta tutkinnan etenemiseen. Erikoisesti, Kiina väitti että tutkimusrapsa on toimitettu tutkijoille, mutta Viro sanoi ettei sitä ole näkynyt ja Suomi ei kertonut että sitä olisi näkynyt. Ehkä koko artikkeli oli vain Kiinan mielipiteenmuokkausoperaatio.
Stadionin ympäristössä on usein keikkojen aikana heikosti parkkipaikkoja ja katuja suljettu. Auto kannattaa jättää kauemaksi ja kävellä. Joukkoliikenne voi olla kans konsertin lopuksi hankala, kun konserttivieraiden lisäksi Mannerheimintie on rempassa Stadionin ja keskustan välillä. Kävelyaika Pasilan Scandicista Stadionille Keskuspuiston läpi on noin 20 min. Sillä välillä menee kans spora 2, jos haluaa sellaisen kokemuksen.
Joskus joukkoliikenteeseen tulee isompien keikkojen ajaksi lisäliikennettä, niitä voi kurkkia HSL:n sivuilta, Coldplaylle oli tollanen. HSL:n kertalippuja voi hankkia puhelimeen niiden appiin. Sporassa pitää lipun lisäksi olla kännissä, kuset housuissa ja/tai huutaa.
Laatutaksin saaminen keikan jälkeen voi olla haasteellista. Mut kun enimmät ihmiset on siitä kaikonnu, ja ennen baarien sulkemisaikaa, voi yrittää soittaa suoraan taksifirmaan, itte oon käyttäny Taksi Helsinkiä, ei huono, ei halpa.
Ettei yllätä, Stadionin juomat on sit kalliita, tyyliin tuoppi 10€.
Tuore musiikkivideo julkaistiin perjantaina 2. elokuuta.
>Coldplayn feelslikeimfallinginlove-kappaleen remix-version virallinen musiikkivideo tuli julki perjantaina 2. elokuuta. Youtubessa olevassa videossa näkyy hahmo, joka kävelee ja tanssii Helsingin kaduilla.
Samasta biisistä oli jo muutama eri versio, tämä oli tehty yhteistyössä brasialaisen DJ:n Zerbin kanssa. Se oli näköjään kuvattu Yrjönkadulla. Itte video on yksinkertainen, siinä pään peittävällä naamiolla varustautunu heppu kävelee keskellä katua ja tanssii. Eli ei ihan kauheesti eroa normaalista Helsingin yöstä. Joskin tästä kaverista ei näytä tulevan oksennusta ja se pysyy pystyssä.
Sähköautoihin tarvitaan yhä enemmän akkuja. EU-maat houkuttelevat nyt akkuteollisuuden investointeja valtiontukipaketeilla. Tuet voivat nousta satoihin miljooniin euroihin.
>– On epärealistista ajatella, että Suomi tai muutkaan pienemmät EU-maat pystyisivät kilpailemaan Saksaa, Ranskaa ja joitakin Itä-Euroopan maita vastaan absoluuttisissa tukisummissa, sanoo Suomen malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.
>Suomen malmijalostus on valtion erityistehtäväyritys, jonka yksi tehtävä on houkutella akkuteollisuuden investointeja Suomeen.
>Hietasen mukaan Suomen olisi nyt mietittävä tarkkaan, miten se aikoo toimia tilanteessa, jossa valtion tuilla on yhä suurempi merkitys ulkomaisten suorien investointien saamisessa esimerkiksi akkuteollisuuteen.
>Tammikuussa hallitus ilmoitti uudesta 400 miljoonan euron tukiohjelmasta vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
>Kehysriihessä sovittiin myös 150 miljoonan euron verohelpotuksesta vihreän siirtymän investoinneille.
>EU-maat myöntävät nyt akkuteollisuuden yhtiöille suuria valtiontukia houkutellakseen akkuteollisuuden investointeja omaan maahansa.
>Luultavasti suurimman yksittäisen tukisumman on tähän mennessä myöntänyt Saksa, joka antaa ruotsalaiselle akkuteollisuusyhtiölle Northvoltille 902 miljoonaa euroa.
>Erityisen paljon tukea eri hankkeille on myöntänyt myös Unkari, josta on Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan muodostumassa Euroopan akkuteollisuuden keskus.
>Myös muissa EU-maissa jaetaan nyt huomattavia valtiontukia akkutehdasinvestointien houkuttelemiseksi. Kysymys on kymmenien miljoonien ja satojen miljoonien eurojen tukipaketeista yksittäisille hankkeille.
>Esimerkiksi Ranska myöntää yksittäiseen akkutehdashankkeeseen tukea yli 650 miljoonaa euroa.
>Haminaan on suunnitteilla kiinalaisen CNGR:n tehdas ja Kotkaan kiinalaisen Beijing easpring material technologyn tehdas.
>Riittävätkö Suomen tähän mennessä päättämät tukisummat sitten Haminan ja Kotkan akkumateriaalitehtaiden toteutumiseen?
>– Uskon, että Haminan ja Kotkan osalta nämä tukielementit ovat riittäviä, jos ne otetaan tehokkaasti käyttöön ja keskitetään riittävän selkeästi isoille investoinneille, Matti Hietanen sanoo.
>Vihreän siirtymän investointeja on Suomessa kuitenkin suunnitteilla kymmenien miljardien eurojen arvosta. Hallituksen tukirahat voivat loppua nopeasti kesken, jos useampi isompi hanke tarvitsee merkittävää tukea.
EU-maat maksaa kiinalaisille tukia et ne vois kilpailla tuotannossaan jäsenmaiden omaa tuettua tuotantoa vastaan. Vois edes määrätä et tässä kilpajuoksussa pohjalle saa tukea vain jäsenmaiden omistuksessa olevien yritysten tuotantoa.
Suomi ei tässä juoksussa tietenkään voi pysyä perässä, kun Saksa pystyy maksamaan yksittäiselle yritykselle tuplatuen koko Suomen tukipottiin verrattuna. Saksan tukipotti menee kuitenkin ruotsalaisille, siinä missä Suomi voi päätyä maksamaan kiinalalsille.
Suomen iso ongelma on et kun meillä on varaa antaa tukea vain yksittäiselle tai muutamalle isolle yritykselle, sillä tai niillä on todella hyvä neuvotteluasema, ne voi käytännössä sanella mitä Suomen pitää tehdä et ne suostuu laittamaan tehtaansa tänne. Niillä on valinnanvaraa, Suomella ei ole. Joutuu pohtimaan onko se ollenkaan harkittu strategia, vois olettaa et kun tukipotti on pienempi, siitä kannattaa rajata isommat toimijat kokonaan pois ja keskittyä keskikokoisiin ja pienempiin toimijoihin, joiden tukemiseen tuki paremmin riittäisi. Jos yleensäkään kannattaa koko tukitouhuun lähteä mukaan.
Ensimmäisen Loviisan voimalan jälkeen tuli ensimmäinen Olkiluodon voimala, sitten toinen Loviisan voimala ja sitten OL2 ja OL3. Artikkeli käsittelee Loviisan voimaloita, eli Fortumin laitoksia. OL:n on TVO:n, joka kertoo meille:
TVO:n hankkima uraani tulee pääosin Kazakstanista, Kanadasta ja Australiasta ja sen tilaamat polttoaine-elementit valmistetaan ja kootaan Saksassa, Espanjassa tai Ruotsissa.
Fortumin uusissa ydinpolttoainekuvioissa ovat mukana Yhdysvallat ja nyt myös Ranska. Venäjän valtion ydinenergiajätti Rosatom kommentoi Fortumin aikeita Ylelle.
>Fortum hakee uutta läntistä polttoainetoimittajaa nopealla aikataululla Loviisaan. Syinä ovat kärjistynyt maailmanpoliittinen tilanne ja halu turvata polttoaineketjun toimintavarmuus tulevaisuudessa.
>Loviisassa testataan parhaillaan yhdysvaltalaisen ydinvoimayhtiön Westinghousen toimittamaa koe-elementtiä voimalan toisessa reaktorissa. Fortumilla on sopimus Westinghousen kanssa. Siinä suunnitellaan, luvitetaan ja toimitetaan uutta ydinpolttoainetta Fortumille.
Koe-elementti ei ole vielä polttoainetta, vaan jokinnäköinen testipalikka. Vois olettaa et uraani sinänsä ei ole kovin monimutkainen tuote, mut sen fyysinen olemus on varmaan reaktrin toiminnan kannalta merkittävä.
Fortumin toinen mahdollinen polttoaineen tuottaja on ranskalainen Framatome, mut sen kanssa homma on vielä juttelun tasolla.
Rosatomin varoitus oli sekava.
>Rosatomin mukaan ”kaikki poliittisesti motivoituneet päätökset luopua venäläisestä polttoaineesta ovat askel taaksepäin ydinvoimalaitoksen turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisessa.”
>Yle kysyi uudestaan, mitä Rosatom tarkoitti askeleella taaksepäin turvallisuudessa ja tehokkuudessa. Yhtiö ei vastannut kysymykseen.
Voi olla vaan hyvä ettiä joku toinen polttoainetoimittaja, jos nykyinen tietää jonkin ongelman olemassaolosta, mut ei suostu selventämään sitä.
Pienet maat uhkaavat jäädä jalkoihin, kun suuret jäsenmaat myöntävät isoilla summilla valtiontukia. Yli neljännes suomalaisyrityksistä katsoo kilpailun vaikeutuneet tukien takia.
>EU sääntelee tukien jakamista, mutta koronasta alkaen sääntöjä on löysätty. Ukrainan sodan lisäksi taustalla on myös tarve vastata Kiinan ja Yhdysvaltain tukikilpailuun.
>Tukien pelätään vääristävän kilpailua. Keskuskauppakamarin mielestä Suomen kannalta paluu tiukempiin valtiontukisääntöihin olisi tervetullutta, mutta muutosta ei ole näköpiirissä.
>Suomalaisista vientiyrityksistä 28 prosenttia katsoo kilpailun EU:n sisämarkkinoilla jo vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.
>Eniten tukia on myöntänyt Italia, jonka tukisumma on enemmän kuin Ranskan ja Saksan yhteensä.
Italian tukisumma on myös melkein tuplat verrattuna noiden kolmen maan ulkopuolisiin jäsenmaihin. Ongelma tässä on et tuettu teollisuus ja energiantuotanto voi olla pysyvästi tuesta riippuvaista, jolloin nämä tuet jää, jos toimintaa halutaan jatkaa. Samalla tuettu toiminta on riskittömämpää kuin normaali toiminta, joka voi estää taloudellisesti kannattavamman toiminnan pääsyn markkinoille. Tämä on yhdenlainen kilpajuoksu pohjalle, jossa Kiina ja Yhdysvallat määrää tahdin ja lopputulos voi olla kaikille huono.
>Suomalaisista vientiyrityksistä 28 prosenttia katsoo kilpailun EU:n sisämarkkinoilla jo vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.
>Keskuskauppakamarin mielestä Suomen kannattaisi nyt sijoittaa omat tukensa vetyyn, akkuihin ja vähäpäästöiseen teollisuuteen.
Suomen myöntämä tuki oli 66 mijoonaa, siinä missä Italian oli 63,1 miljardia, Ranskan 26,1 miljardia ja Saksan 23,5 miljardia. Keskuskauppakamarin ehdottamat tukien kohteet voi hyvinkin olla perusteltuja, mut jos tuen määrä on tuhanneosa kilpailijan tuesta, voi jo arvata miten käy. Voi vaan toivoa et meidän tukien kohteet on taloudellisesti kestäviä ja ne ei kaadu epäreilussa tilanteessa ennen kuin noilla muilla tulee pää vetävän käteen.
Vety valmistetaan nykyään metaanista. Taustalla tässä onkin ajatus et vetyä saataisiin tehtyä metaanin sijaan vedestä elektrolyysillä kun esim. tuulivoimasta on ylituotantoa ja sähkö on niin halpaa että se on kannattavaa. Kun vetyä on saatu aikaan, sitä voidaan säilyttää, tai kuljettaa ja käyttää jossain muualla kuin, valmistuspaikalla. Energiantuotannossa vetyä on käytetty vain polttokennoissa ja nyt Wärtsilä sit on tuomassa tuotteen jossa vetyä voi käyttää moottorissa. Haasteena tässä on sen vedyn valmistamisen, säilytyksen, kuljetuksen ja käytön jälkeen koko järjestelmän hyötysuhde, mitä enemmän siinä on hävikkiä, sitä varmemmin sähkön hinta ei ole vedyn valmistamisen aikana niin alhaalla että vedyllä tuotettu sähkö olisi kohtuullisella tasolla.
Polttokennon ja moottorin merkittävä ero on et kun sähköä tehdään pyörittämällä jotain, se pyörivä massa on sähköverkon inertiaa, joka vastustaa muutosta taajuudessa. Joka on hyödyksi kun sähköverkossa olevassa kuormassa tai tuotannossa tapahtuu muutoksia, koska ne tapahtuu silloin hallitummin. Polttokenno tai tuulivoimakaan ei tuo verkkon inertiaa, koska polttokennossa ei mikään pyöri ja tuulivoiman inertia katoaa sen ja sähköverkon välissä olevaan taajuusmuuttajaan. Siksi toi Wärtsilän tuote on mielenkiintoinen, joskin se et ne ei kertonu arvailujakaan sen hyötysuhteesta tai tuotetun sähkön hinnasta on huono merkki.
>Vetyvalmis voimalaitos perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan, joka on maailman tehokkain. Se yhdistyy sähköverkkoon 30 sekunnissa käynnistyskäskystä, varmistaa energian saatavuuden polttoainejoustavuuden ansiosta ja tarjoaa vertaansa vailla olevan kuormanseurantakyvyn sekä korkean osakuormatehokkuuden.
>Konseptisertifikaatillaan Wärtsilä on nyt saavuttanut ensimmäisen vaiheen moottorivoimalaitoksensa konseptisuunnittelusta. 100 % vetyvalmiin moottorin odotetaan olevan tilattavissa vuonna 2025 ja toimitettavissa vuodesta 2026 alkaen.
>Polttoainejoustavat moottorimme voivat nyt käyttää maakaasua ja siten tarjota joustavuutta, tasapainotusta sekä tukea uusiutuvan energian nousulle. Ne voidaan muuntaa käyttämään vetyä, kun sitä on helposti saatavilla, ja näin varmistaa matkaa kohti nollapäästöjä
Jotenkin olisin arvannu et vetyvoimaloita olisi jo ollut olemassa, mut ne oli sit varmaan vaan polttokennoja eikä pyörittäny moottoria. Wärtsilä ei kerro moottorivoimalansa hyötysuhdetta tai tuotetun sähkön hintaa, joka voi kertoa meille et ne on kalliita käyttää.
Voi olla et muut on päättäny olla tekemättä vetymoottoria hyvästä syystä. Jotkut Wärtsilän nykytuotteet on tiedotteen mukaan muutettavissa vetykäyttöisiksi, ni ehkä se ei ollut iso ponnistus luoda kokonaan vedyllä toimivaa niiden lisäksi. Aika sit kertoo et onko kultaa kädessä vai meh.
Findata laittoi tänään violetin bannerin sivujensa yläreunaan, jossa lukee:
Sieltä löytyy Findatan uutinen, joka käsittelee Ylen lauantaista ja sunnuntaista uutisointia. Siellä ne kertoo FinRegistry-valmisaineistosta ja miten siitä voi yrittää kieltäytyä. Kun kieltäytyminen pitää perustella, pitänee olettaa et kieltätymiseen suostuminen on Findatan osalta lopulta vapaaehtoista. Tietosuoja-asetuksen 21 artikla näyttää olevan samaa mieltä:
Rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e tai f alakohtaan, kuten näihin säännöksiin perustuvaa profilointia. Rekisterinpitäjä ei saa enää käsitellä henkilötietoja, paitsi jos rekisterinpitäjä voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.
Eli pitää perustella jollain henkilökohtaisella erityisellä tilanteella miksi vastustaa omien henkilötietojen käsittelyä. Silloinkaan rekisterinpitäjällä ei ole velvollisuutta lopettaa käsittelyä, vaan sitä voi jatkaa jos rekisterinpitäjän asianajaja-armeija palkkansa ansaitsemiseksi osoittaa että käsittelyyn on olemassa syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet.
Tosta pistää silmään ihan ensin et ei ole olemassa oikeutta vaatia omien tietojen käsittelyn lopettamista. On vain oikeus vastustaa sitä. Silloinkin vastustaminen pitää perustella, joka on jo aikamoinen vaatimus tässä yhteydessä. Ja sitten vielä perustelun pitää liittyä henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen. En edes osaa arvata mikä sellainen voisi tässä yhteydessä olla.
Kunnes joku saa vastustuksensa läpi Findatalla, oletan et koko vastustushomma on vaan kusetus.
Siirtoja Ruotsin sisällä, Ruotsin ja Suomen välillä sekä Viron ja Suomen välillä on ollu jo jonkin aikaa vaihteleva määrä pois käytöstä rikoontumisien, huoltojen, tms. takia. Tuotantopuolella tuulivoimaa ei juurikaan ole ja OL1 on huollossa 16.6. asti. Jos kattoo kulutusta ja tuotantoa, tuotanto oli samalla tavalla alle vuorokauden minimikulutuksen myös 3.-4.6. kuin on nyt, ja myös silloin oli kalliimpaa sähköä. OL3 tippui verkosta 3.6., mut se ei vaikuttanut pörssisähkön hintaan ainakaan sille päivälle.
Näyttäis siltä et tuulivoiman puute kulutukseen verrattuna on se eniten normaalioloissa hintaa nostava tekijä. Nyt kun on myös siirtoja pois käytöstä, kulutuksen ja tuotannon eroa ei saa korjattua niilläkään, joten tuulivoiman tuotannon määrän vaihtelu vaikuttaa enemmän hintaan.
Kiinalaisille sähköautoille aiotaan asettaa rangaistustullit heinäkuussa, kertoo Financial Times. Se voi olla kovan kauppasodan siemen.
>BYD: 17,4%;
>Geely: 20%; and
>SAIC: 38,1%.
>Other BEV producers in China, which cooperated in the investigation but have not been sampled, would be subject to the following weighted average duty: 21%.
>All other BEV producers in China which did not cooperate in the investigation would be subject to the following residual duty: 38,1%.
Prosentit paljastettiin, mut ne ei ole vielä voimassa ja niiden voimaantulo riippuu neuvotteluista kiinlaisten kanssa. Jos neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, tullit tulee voimaan 4.7.
.e
>EU asettaa kiinalaisille sähköautoille tiettävästi 25 prosentin suuruiset rangaistustullit, arvioi talousmedia Financial Times (FT) lähteisiinsä nojaten.
>Ne tulevat voimaan väliaikaisesti heinäkuussa, ja unionin jäsenmaiden tulee äänestää pysyvistä tulleista marraskuuhun mennessä. Sanktioiden uskotaan kestävän viisi vuotta.
Toi 25% on FT:n arvaus, itse tullin määrä ei ole vielä julkinen, nykyisen tullin määrä on 10%. Korotetun tullin tarve on ilmeisesti seurausta siitä että Kiina tukee sähköautojen tuotantoa tavalla, joka vääristää kilpailua. Ongelmaa mutkistaa se että eurooppalaisia autonvalmistajia valmistaa autoja Kiinassa ja kiinalaiset autonvalmistajat on avaamassa tehtaita Eurooppaan. Lisähankaluutena on että Kiina vie sähköautoissa tarvittavia komponentteja ja tuottaa sähköautojen raaka-aineita.
Jos Kiinan tukemien sähköautojen tuontiin ei puututa tai puuttuminen on eurooppalaisten valmistajien tukemista, me ollaan joko tilanteessa jossa työllisyys Euroopassa pienenee, tai kilpajuoksussa pohjalle. Ainakin aluksi EU näyttää valitsevan tuontiin puuttumisen tullin muodossa. Artikkelin otsikosta huolimatta, tullin määrä ei välttämättä ole riittävä ongelmaan vaikuttamiseen.
>Kiinaa seuraava Rhodium Group arvioi aiemmin, että vasta 50 prosentin tullimaksuilla olisi oikeaa vaikutusta. Kiinalaiset jäävät monessa eri laskelmassa voitolle, koska Euroopassa autoista pyydetään Kaukoitää enemmän rahaa.
Rhodiumin pruju kertoo meille myös että EU:n tutkimuksen premissi on että Kiinan tuontiautot aiheuttaa haittoja tulevaisuudessa, tuonnin jo aiheuttamien haitojen sijaan.
>[…] the probe is based on the threat that cheap EV imports from China could cause damage to European manufacturers in the future, rather than an assessment that this damage is already taking place.
Vaikka FT:n arvaaman tullin määrä ei riitä ongelman korjaamiseen, se ei estä Kiinaa vastaamasti siihen jollain tavalla. Nyt Kiinaan vietävien sähköautojen tulli on 15% ja Kiina on jo aiemminkin rajoittanut kriittisten materiaalien vientiä omien päämääriensä saavuttamiseksi.
>China's commerce department announced that it had added rare earths, including compounds and alloys, to its list of mineral resources and other items requiring disclosure of information such as material type and export destinations.
>China accounts for 70% of the world's output of rare earths, which are essential for the manufacture of electric vehicles and some weapons, including missiles.
>China slashed rare earth exports to Japan in 2010 when the two countries were at loggerheads over the Senkaku Islands, which Tokyo controls but China also claims and calls Diaoyu.
Viime vuonna Kiina rajoitti kriittisten materiaalien vientiä osana lännen vastaista kauppasotaansa. FP:n artikkeli on maksumuurin takana.
>But its latest rare-earth export curbs would mark an elevation in its attempt to wield its critical mineral leverage amid its spiraling, tit-for-tat tech trade war with the United States. Last month, China announced export curbs on graphite, a key input in electric vehicle batteries, while citing national security concerns. In July, China retaliated against Western measures by unleashing export restrictions on germanium and gallium, two chipmaking metals.
EU on yrittänyt irtautua kriittisten materiaalien kiinariippuvuudestaan, ehkä me päästään testaamaan sitä lähiaikoina.
Kun on kyse EU:sta, on ihan selvää että tästäkään jäsenmaat ei pysty olemaan samaa mieltä.
>Euroalueella rangaistustullia kannattaa etenkin Ranska, koska edullisten kilpailijoiden pelätään nujertavan euromerkit. Ranskalainen Renault-merkki puhkui keväällä ”taistelusta luoda uudelleen Euroopan autoteollisuus”.
>Saksa, Ruotsi ja Unkari puolestaan vastustavat FT:n mukaan tulleja. Saksalaisella Volkswagenilla on isot bisnekset Kiinassa ja ruotsalaisjuurisen Volvon nykyomistaja on siellä.
>Unkari on ottanut Kiina-myönteisen asenteen, koska kiinalaisjätti Byd rakentaa maahan autotehdasta. Tulleja voi nimittäin kiertää siirtämällä tuotantoa tariffialueen sisälle.
EU:n aie puuttua kiinalaisten sähköautojen tuontiin on periaatteessa oikea, mut sen tehokkuus riippuu vielä piilossa olevista yksityiskohdista ja EU:n kyvystä ja halukkuudesta ratkaista ongelma, vaikka siitä muodostuisi pitkä ja vaikea kauppasota. Hyvänä puolena vois olla et, ainakaan nyt, EU ei näytä lähtevän kilpajuoksuun pohjalle.
Ilmeisesti joitain tieliikennelain kohtia käsiteltiin vuoteen 2020 asti oikeudessa, jotka menee nykyään rikesakolla, tms. Se aiheutti vuoteen 2020 asti noin 70% kaikista tuomioista ja siten myös syytteistä. Ennen uudistusta tuomioita tuli vuosittain noin puoli miljoonaa, niistä noin 350k oli näitä tieliikennejuttuja. Eli, noin joka 20. suomalainen on törttöillyt liikenteessä.
Rikossyytteillä mitattuna eurovaaliehdokkaat ovat keskimäärin hieman nuhteettomampia kuin Suomen väestö. Vuosina 2019–2024 rikossyytteen oli saanut neljä prosenttia kaikista ehdokkaista, kun yhtä pitkän ajan kuluessa syytteen saa viisi prosenttia väestöstä.
Tulokset ovat saman suuntaisia kuin vuoden 2019 eurovaalien alla. Tuolloin tuoreen rikossyytteen oli saanut noin kuusi prosenttia ehdokkaista.
Kansaa nuhteettomia ja paremmissa numeroissa kuin edellisellä kerralla.
Entisen Hartwall-areenan pakkolunastusvaihtoehdon ylle on kerääntynyt synkkiä pilviä.
>Poliittiset lähteet kertovat tulleensa kaupungin lakimiesten johdolla johtopäätökseen, jonka perusteella pakkolunastuksen perusteiden ei uskota entisen Hartwall-areenan kohdalla riittävän.
>”Tai ainakaan tältä istumalta ei näytä löytyvän riittävää varmuutta siitä, että pakkolunastusprosessi todella menestyisi. Voihan käsitys toki vielä muuttuakin”, eräs virkamieslähde sanoo.
>”Helsingissä on jo yksi toiminnassa oleva jäähalliareena, ja toisekseen areenaa pyörittää suomalainen taustayhtiö, joka ei ole pakotelistalla. Näin ollen perusteeksi ei välttämättä riitä, että venäläiset omistavat lähes kaikki areenan taustayhtiön äänivaltaiset osakkeet.”
>Kaikkein suurimpana pakkolunastusprosessin jarruna pidetään kuitenkin aikaa. Useat lähteet alleviivaavat, että lunastusprosessi kestäisi kaikkine valitusmahdollisuuksineen vähintään vuoden tai kaksi, mahdollisesti pitempäänkin.
Noi vasta-argumentit on vähän haastavia. Kun vaikka jos pakkolunastukseen menisikin vuosia, niin onhan tossa Garden projekti tulossa, joka varmaan sulkee Nordiksen. Ja vaikka pakkolunastukseen menisi vuosia, niin ilman sitä ei ole mitään aikataulua.
Hassusti kaupungit saa kyllä pakkolunastettua yksityishenkilön kotitonttiakin, jos vaan sille käytön keksii, mut sit venäläisomisteisen yrityksen kanssa on yllättäen tämmösiä ongelmia. Ihmeellistä käsiennostelua taas.
Pilottilaitoksen reaktoriastiassa on vettä kuumentamassa sähkövastus ydinpolttoaineen sijasta.
>Steady Energyn pilottilaitos on ydinlämpölaitoksen täysikokoinen, toimiva malli. Se eroaa varsinaisesta pienydinvoimalasta vain siinä, että reaktoriastiassa on vettä kuumentamassa sähkövastus ydinpolttoaineen sijasta.
>Pilottivoimalan tarkoituksena on testata laitoksen prosessien toimintaan liittyviä ominaisuuksia sekä muodostaa varsinaista laitosta varten vaadittavat hankintaketjut eri laitevalmistajien kanssa.
>[Steady Energyllä] on aiesopimukset enimmillään 15 reaktoriyksiköstä Helsingin kaupungin energiayhtiön Helenin ja Kuopion Energian kanssa. Suunnitelmien mukaan ensimmäisen laitoksen rakentaminen alkaisi vuoteen 2028 mennessä ja käyttö jo 2030.
Aika kova aikataulu. Vaikka itse reaktori tuottaa vähemmän tehoa ja on siten varmaan helpompi suunnitella ja rakentaa, vois olettaa et siinä on kuitenkin savottaa jäljellä. Jos ne saa koelaitoksensa kasaan, se on tietenkin eteenpäin. Mut varmaan hankalin osa, eli reaktori vielä puuttuu.
Ne on yhä omassa aikataulussaan kiinni, jos ne saa päätöksen koelaitoksesta tehtyä tänä vuonna. Seuraavat isot etapit olisi vuonna 2027, jolloin on LDR-50 -reaktorin "technology assessment", 2028 kaupallisen reaktorin investointipäätös ja 2029 lupahakemus. Vuonna 2030 reaktorin pitäis olla käynnissä.
Fingridin tuotantotilaston mukaan klo 11.39 - 11.45 välillä tuotannosta katosi noi 1500MW. Samaan aikaan kulutusta katosi noin 500MW. Seuraavan puolen tunnin aikana ensin käynnistyi 700MW "Muuta tuotantoa" ja sitten vesivoimaa, joka korvasi "Muuta tuotantoa". Kulutus ja tuotanto jäi noin 500MW alle sen mitä ne oli ennen keskeytystä. Vois olla että siinä näkyi miten OL3:n järjestelmäsuoja toimii.
Lueskelin tossa huvikseni Wikipediatarkkuudella et miltä Itävallan poliittinen lähihistoria näyttää. Siellä on nyt kolme isoa puoluetta ja neljä pienempää. Vallassa on ÖVP vihreiden kanssa ja niiden mielipidemittaukset näyttää nyt noin 20% ja 8% per puolue. Edellisissä vaaleissa niiden kannatus oli 38% ja 14%.
Kaksi muuta isoa puoluetta on FPÖ 29% viimeisimmissä mittauksissa ja SPÖ 22%. Jokainen noista kolmesta isosta puolueesta on ollu jossain merkittävässä skandaalissa mukana reilun kymmenen vuoden sisään. Edellisen kerran SPÖ oli vallassa ÖVP:n kanssa vuodesta 2008 vuoteen 2017. Ilmeisesti valta oli korruptoinu, koska vuonna 2012 ne oli onnistunu keskeyttämään korruptiotutkinnan ennen kuin silloinen SPÖ:n kansleri olisi joutunut todistamaan siinä.
Vuoden 2017 vaaleissa SPÖ:n paikkamäärä pysyi samana, mut ÖVP:n paikkamäärä kasvoi edellisistä vaaleista noin kolmanneksella ja niistä tuli suurin puolue. Ne muodosti hallituksen FPÖ:n kanssa, joka oli saanu noin kolmanneksen enemmän paikkoja kuin edellisellä kerralla. Hallitus kaatui vuonna 2019, kun Ibiza-tapaus tuli julkisuuteen. Siinä FPÖ:n edustaja lupaili kaikkea kivaa venäläisen oligargin sukulaiseksi tekeytyneelle toimittajalle.
Noin puolen vuoden virkamieshallitusajan jälkeen, ÖVP ja vihreät muodosti hallituksen, joka on yhä vallassa. Joskin ne joutu vaihtamaan liittokansleria pari kertaa, ensin Ibizan tapauksen jälkipyykkien seurauksena. Mut ei oikeasti, koska eronnut liittokansleri jäi taustalle hoitamaan hommaansa varjokanslerina ja ilmeisen tahraton heppu oli kansleri nimellisesti. Sit ilmeisen tahratonkin lähti, koska varjokansleri lähti yhdysvaltalaisen monimiljardöörin leipiin, ehkä se ei sit halunnu jatkaa yksinään. Nykyinen kansleri ei ole onnistunu korjaamaan ÖVP:n kannatusta, joskin kannatuksen vapaapudotus pysähtyi. Se vaikuttaa olevansa pääosin järjissään, eikä, ainakaan vielä, ole tahriintunut skandaaleissa.
Nyt sit FPÖ johtaa kannatuskyselyitä, jos se ei muutu, niillä on hyvä sauma muodostaa hallitus, jos ne saa jonkun toisen puolueen siihen mukaan. Kannatuslukemista vois arvata et jos se ei onnistu, SPÖ, ÖVP ja vihreät vois ehkä muodostaa koalition, mut en tiiä tuleeko ne miten hyvin keskenään toimeen. Jos joku miettii et onpa erikoista touhua Itävallan maassa, kannattaa muistaa et ne rakensi ydinvoimalan loppuun asti ja sit ei käynnistäny sitä, niiden kummallisuus on jollain ihan omalla tasolla.
Itävallan poliittinen lähihistoria oli yllättävän mielenkiintoista, joku vois tehdä siitä vaikka draamasarjan Netflixiin.
Kahden eri siirtokaapelin huollot on yhteensä noin 7 viikkoa, voi siihen joku lisäkriisikin mahtua.
Pörssisähkö maksaa torstaina keskimäärin noin 11,5 senttiä kilowattitunnilta. Illalla hinta kohoaa noin 31 senttiin.
>Yksi syy korkealle hinnalle on keskiviikkona alkanut rajoitus Suomen ja Ruotsin välisessä siirtoyhteydessä. Huolto- ja rakennustöiden takia osa Suomen ja Ruotsin välisestä sähkön siirtoyhteydestä on pois käytöstä reilun kolmen viikon ajan.
>Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden siirtokyky heikkenee töiden aikana 200 megawattiin tavallisesta 1 200 megawatista. Käytännössä töiden aikaiset rajoitukset tarkoittavat, että tavallista pienemmän sähköntuotannon päivinä Suomeen ei tavalliseen tapaan voida tuoda sähköä Ruotsista.
Tuulen puute ja muut häiriöt vaikuttaa normaalia enemmän pörssisähkön hintaan seuraavan "runsaan" kolmen viikon ajan.
Tilanne ilmeisesti toimii myös toiseen suuntaan, jos tuulee paljon kulutukseen nähden, pörssisähkön hinta laskee alemmaksi kuin jos siirtolinja olisi käytössä. Nyt huollossa olevan siirtolinja on Suomesta Ruotsiin suuntaan normaalisti 1100MW ja takaisinpäin 1200MW. Huollon aikana käytössä on 300MW ja 200MW.
Heinä-elokuussa on seuraava noin neljän viikon rajoitus, kun Suomen ja Ruotsin välisen Aurora Linen rakennustyöt jatkuu. Ja jotta ei olisi liian selkeää, myös Suomen kantaverkkoa vahvistetaan kesän aikana Pohjanmaalla, jolloin tuulivoiman maksimituotosta joudutaan ajoittain rajoittamaan 2000MW.
Eli voi odottaa että pörssisähkön hintapylväät muistuttaa Linnanmäen vuoristorataa kesän ajan.
Rajansiirtoa merialueella koskenut tiedote oli keskiviikkona puolen päivän jälkeen kadonnut Venäjän puolustusministeriön nettisivuilta. Dokumentti katosi sivuilta sen jälkeen, kun ”sotilaallis-diplomaattinen lähde” kiisti rajojen siirtelyn venäläisille uutistoimistoille.
Oliskohan siellä jotain sisäistä valtataistelua menossa. Saas näkee löytääkö joku valtakiistan osapuoli itsensä ikkunan äärestä.
Viron Kaja Kallas esitti tarkkanäköisen huomion. Monet eurooppalaiset poliitikot pelkäävät nyt itse asiassa Venäjän häviötä Ukrainan sodassa, Arja Paananen kirjoittaa.
>Venäjän disinformaatioon ja tiedustelupalveluiden toimintaan erikoistunut italialainen tutkija Luigi Sergio Germani korosti, että Kreml ei nyt enää edes pyri siihen, että EU-parlamenttiin menisi läpi avoimia Putinin ihailijoita tai tukijoita. Se olisi liian ilmeistä, ja sama hyöty voidaan saada aikaan Venäjän kannalta muutenkin.
>– Venäjä haluaa EU-parlamenttiin ihmisiä, jotka suhtautuvat epäilevästi Ukrainaan ja sotilaalliseen tukeen Ukrainalle. Avainsana, jota toistellaan nyt kaikkialla, on rauha. Italialaisille markkinoidaan, että kaikkein tärkeintä on edistää rauhaa, Germani kuvaili.
>Venäjä vaikuttaa vaaleihimme myös pelolla. Viron pääministeriä Kaja Kallasta Venäjä on yrittänyt pelotella jopa aivan konkreettisesti laittamalla hänet etsintäkuulutettujen listalleen.
>Lennart Meri -konferenssissa Kallas vaati eurooppalaisilta poliitikoilta nimenomaan pelottomuutta. Hänen mukaansa länsipoliitikot pelkäävät Ukrainan auttamista muun muassa siksi, että he pelkäävät kärjistävänsä sotaa, he pelkäävät ydinsotaa ja he pelkäävät oman paikkansa menettämistä kunkin maan tulevissa vaaleissa.
>Kallaksen mukaan yksi suurimmista peloista on kuitenkin pelko siitä, mitä Venäjän tappio Ukrainan sodassa tarkoittaisi.
>– Kuulen tätä jatkuvasti. Lännessä pelätään nyt Venäjän häviötä aivan samaan tapaan kuin pelättiin 1990-luvun alussa Neuvostoliiton kaatumista, Kallas sanoi.
>– Pelättiin, mitä kaikkea pahaa seuraa, jos Neuvostoliitto kaatuu. Mutta se ei ollut paha asia. Eikä Venäjän häviö olisi paha asia, sillä silloin siinä yhteiskunnassa voisi tapahtua todellinen muutos, Kallas muistutti.
Rauhaan pyrkiminen ei itsessään ole huono tavoite. Ukrainan tapauksessa merkittävintä on et se rauha on Ukrainan tavoitteiden mukainen, eikä Venäjän tavoitteiden mukainen. Mitä pidempään Ukraina jaksaa sotia, sitä parempi tilanne meillä on. Se tarkoittaa että jo ihan itsekkäistäkin syistä Ukrainan sotimista pitää tukea.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeinen aika oli hyvää aikaa. Silloin vaikutti vielä siltä että Venäjästä tulee tolkullinen maa ja se liittyy länsimaisiin demokratioihin. Mut sitä toivoa ei olisi voinut olla olemassa ilman NL:n kaatumista. Sen sijaan että olisi huolissaan Venäjän tappiosta Ukrainassa, pitäisi miettä mitä potentiaalia muutokseen parempaan Venäjän tappiolla on.
Ruotsin ja Suomen välisissä sähkösiirtoyhteyksissä on loppukeväällä ja kesällä pitkiä katkoja. Se näkynee sähkön hinnan normaalia suurempana vaihteluna.
>Sähkön kantaverkon pitkät rakennus- ja huoltotyöt Keski- ja Pohjois-Ruotsissa voivat lisätä sähkön hinnan vaihteluita loppukeväällä ja kesällä Suomessa.
>Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät tekee parhaillaan isoja verkon parannustöitä. Yhtiö rakentaa uusia voimajohtoja ja ottaa käyttöön uusia sähköasemia Keski-Ruotsissa.
>Ruotsissa ongelmana on ollut riittämättömät siirtoyhteydet maan eri hinta-alueiden välillä, joka on aiheuttanut paikoittain isoja hintavaihteluita maan sisällä.
>Ongelma on syntynyt siitä, että Ruotsin ydinvoimalat sijaitsevat maan eteläosassa sekä vesi- ja tuulivoimalat maan pohjoisosassa mutta sähkön kuluttajat suurissa kaupungeissa maan keskiosassa. Venäjän hyökkäyssodan aikana tilannetta on pidetty myös uhkana energiaturvallisuudelle.
>Myös Suomen ja Pohjois-Ruotsin väliseen siirtoyhteyteen on tulossa pitkiä huoltotöitä, jotka rajoittavat sähkön tuonti- ja vientikapasiteettia.
>Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisiä 1 500 megawatin siirtoyhteyksiä huolletaan toukokuun lopusta juhannukseen ja vielä myöhemmin kesällä heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, kerrotaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä.
>[Fingridin strategisesta verkkosuunnittelusta vastaavan yksikön päällikkö Mikko] Heikkilä sanoo, että rajasiirtoyhteydet tuovat joustavuutta sähköjärjestelmään. Silloin kuin yhteyksiä huolletaan, joustavuutta on vähemmän ja sen voi Heikkilän mukaan odottaa näkyvän sähkön hinnan tavanomaista suurempana vaihtelevuutena.
>”Kun meillä vähätuulista ja tarvitsisimme tuontisähköä, emme voi tuoda sähköä Ruotsista, ja kun meillä on tuulista ja paljon vietävää, emme voi viedä sähköä Ruotsiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähkön hinta on keskeytysten aikana normaalia volatiilimpi eli hetkittäin joko todella edullinen tai todella kallis”, Heikkilä sanoo.
Ruotsin etelä-pohjois-suunnan sähkönsiirron heikkoudesta on puhuttu jo muutaman vuoden ajan. Siirtokapasiteetin puute on rajoittanut myös siirtoa Suomesta Ruotsiin, kun meillä on ollut liikaa tuotantoa. Tilanne on ollut Ruotsin itse aiheuttama, kun ne ei päivittäny etelä-pohjois-suunnan siirtoja kasvaneen tuotannon ja kulutuksen mukana. Ilmeisesti vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai ruotasalaiset korjaamaan tilanteen, koska siirron puute aiheutti uhkan energiaturvallisuudelle. Normaalimpi maa olis korjannu ongelman heti kun se tuli ilmi.
Ruotsin huolto- ja korjaustoimien seurauksena me ollaan niiden aikana enemmän oman tuotannon ja kulutuksen varassa. Kun kulutus ja tuotanto ei kohtaa, jos tuotantoa on liikaa, sähkö on halpaa tai negatiivista. Ja kun tuotantoa on vähän, sähkö on kallista. Vois olettaa et molemmissa ääripäissä mennään aika kauas, mut ei varmaan niin kauas kuin on aiemmin virheen tai hankalan tilanteen takia menty. Kuluttajan kannalta, jos pystyy vaikuttamaan omaan kulutukseen, tilanne on hyvä. Mut jos tulee vaikka pitkä kuuma tuuleton kausi, ja on pakko jäähdyttää et voi nukkua, se voi tulla kalliiksi.
Alkuperäisen aikataulun mukaan Olkiluoto 2:n piti palata sähköntuotantoon tänään.
>Olkiluodon kakkosreaktorin vuosihuollot venyvät vielä vuorokaudella aiemmin arvioidusta. Ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voima arvioi nyt, että huollot saadaan päätökseen keskiviikkona.
>Myös Olkiluoto 3:n vuosihuollot ovat venyneet. Kolmosreaktorin huollot on tällä tietoa tarkoitus saada valmiiksi perjantaina.
>Jos huollot venyvät, Suomessa saatetaan joutua tilanteeseen, jossa Olkiluodon kaikki kolme yksikköä ovat samaan aikaan huollossa.
>Olkiluoto 1 on nimittäin menossa huoltoon 12. toukokuuta. HS kysyi viime viikolla TVO:n sähköntuotannon johtaja Marjo Mustoselta, voiko Olkiluoto 1:n huoltoa lykkäämään, jos Olkiluoto 3:n huolto pitkittyy entisestään.
>”Tämä tietysti arvioidaan erikseen, mikäli tällainen tilanne tulisi eteen”, Mustonen vastasi.
TVO:n etusivulla on päivittyvä huoltoaikataulu, siinä on nyt *~~7.5.~~8.5. tuli uusin aikataulu:
OL1 12.-28.5.2024
OL2 28.4.-8.5.20249.5.2024
OL3 2.3.-10.5.202414.5.2024
Kun OL1 on ollut jo pidempään käytössä, sen huollon aloitusaika ei ilmeisesti ole niin merkittävä kuin OL3:n huollon aloitusaika oli. Vois tietenkin olla kätsympää jos isojen tuotantolaiteosten vuosihuollot olis kesempänä, eikä kun kulutus on, tai voi olla, vielä kylmän sään takia korkeampaa.