2w ago

Päivitetty Rail Baltica -sopimus

transport.ec.europa.eu

Commission adopts milestones for the completion of Rail Baltica

Pari viikkoa sitten onkin julkaistu uusi EU:n sopimusteksti Rail Baltican etenemisestä. Yhdessä osiossa on listattu mikä radan rakentamisen aloitusaika (pääasiassa tänä tai ensi vuonna!) ja valmistumisaika vaaditaan milläkin osuudella. Valmistumisajat:

Tallinna-Pärnu: 31 December 2028 Pärnusta Latvian rajalle: 31 December 2028

Viron rajalta Salaspilsiin: 31 December 2029 Salaspilsistä Liettuan rajalle: mid-2029

Latvian rajalta Panevėžysiin: "underway by mid-2029" Panevėžys-Kaunas: mid-2029 Kaunas-Marijanpole: 31 December 2029 Marijanpolesta Puolan rajalle: 31 December 2028

Liettuan rajalta Ełkiin: 31 December 2030 Ełk-Varsova: 31 December 2029

Tallinna-Pärnu-Salaspils-Misa-Panevėžys-Kaunas-Varsova-rata kokonaisuudessaan: 31 December 2030

Koeajot: from 2030

Eli ehkä jo 2031 loppuvuodesta voidaan päästä matkustamaan! (Jos tuo Latvia-Panevėžys-osuuskin alkamisen lisäksi myös valmistuu vaikkei olekaan sovittu...)

Rail Baltican blogiin on myös tullut useita päivityksiä: https://www.railbaltica.org/news-events/

8 comments

Noniin, tämähän selkeä tavoite taas. Kiinnostaa seurailla milloin ja millä aikataululla aletaan sitten tekemään Riikan lenkkiä ja pistoraidetta Vilnaan.
- Vilnasta muuten sanotaan näin:
  "maanhankinta on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä Kaunasin ja Vilnan välisellä osuudella"
  "rautatien infrastruktuuriosajärjestelmän suunnittelu on saatettava päätökseen vuoden 2029 puoliväliin mennessä (mukaan lukien yhteys Vilnaan)"
  Riikaa ei juuri mainita - ainoastaan yleistasolla:
  "Toisen vaiheen prioriteetit
  Rail Baltica -hankkeen katsotaan olevan saatettu valmiiksi vasta, kun Tallinnan, Riian, Vilnan ja Varsovan välillä on kaksiraiteinen eurooppalaisen nimellisen standardiraideleveyden (1 435 mm) mukainen yhteys koko reitillä."
  Toisaalta Latvia aikoo saada liikenteen käyntiin Riian ja lentoaseman välille, ja se on linjassa tällaisen lisäyksen kanssa:
  "Latvia, Liettua ja Viro voivat ryhtyä toteuttamaan toisen vaiheen toimia ennen ensimmäisen vaiheen saattamista päätökseen, jos se ei suoraan tai välillisesti viivästytä ensimmäisen vaiheen toimien valmiiksi saattamista."
"Edellyttäen, että rakennetaan kaksiraiteinen ratapenger" 😃
Tuohan on jotain kai luokkaa 80 % kaksiraiteisen radan rakennuskustannuksista. Kiskojen lätkäiseminen olemassaolevalle penkereelle on halpaa ja nopeaa työtä.
Hauskasti verhoiltuna siis, että RB käytännössä rakennetaan kaksiraiteisena, mutta niin, että yksiraiteisuutta vaatineet kokevat saaneensa tahtonsa läpi.
- Väittäisin ettei se ihan niin iso osuus ole kustannuksista. Raiteet sinällään eivät ole kovin paljon, mutta siihen tulee myös sähköistys ja signalointilaitteiden asennus, kummallekin kiskolinjalle erikseen, joka voisi myös olla lähes yhtä paljon yhteensä kuin tuplaradan maatyöt. Että ehkä tuossa yksiraiteisessa optiossa säästetään jotain 30-40% kustannuksista kuitenkin. En nyt löytänyt hyvää esimerkkiä, mutta kohta noita kiskojen asennustöitä pitäisi olla uutisissa niin näkee nuo tarkemmat summat.
  
  Tää on hauska tilanne sikäli, että mitä vähemmän säästetään, sitä parempi. Koska se, että on säästetty vähän, tarkoittaa, että projektin loppuunsaattamiseksi ei enää tarvitse maksaa paljoa.
  
  30-40 % sen yhden raiteen kustannuksista säästynee, niinkö? Eli 60-70 % tulee jo nyt maksetuksi? Jos tulkitsen tuon luvun oikein, niin koko kaksoisraiteen hinnasta siis tulisi nyt maksetuksi 160%÷210%=76%, jossa siis "100 %" on kaksoisraiteen tehdyn yhden raiteen hinta, "60 %" on lisäraiteen pohjatyöt ja "10 %" sitä, että kun työt lopetetaan ja aloitetaan uudelleen, tulee ylimääräisiä kustannuksia. Eli suuruusluokkaa neljäsosa säästetään pudottamalla kapasiteetti johonkin, mihin, kymmenesosaan? Vai ennemminkin kuudesosaan?
- Kuulostaa hyvältä kompromissilta!

8 comments